Kirkon viestintästrategian nimi on muistaakseni Vuoropuhelun kirkko.

Naispappeuskeskustelu osoittaa taas kerran, kuinka vaikeaa vuoropuhelu onkaan. Tuntuu mahdottomalta löytää yhteinen kieli tai lähestymiskulma. Jokainen haluaa pitää omastaan kiinni ja toivoo, että muut muuttuisivat samanlaisiksi kuin itse on ja hyväksyisivät samat lähtökohdat ajattelulle kuin itsellä on.

Tai minä ainakin:)