Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Joh. 1: 29

 

Me tunnistamme toisissamme vikoja ja syntejä, joita emme itse tunnista itsessämme, mutta jotka toiset puolestaan tunnistavat meissä. Jo lapset tietävät, että se joka sanoo ärsyyntyneenä toista joksikin tai jonkinlaiseksi, on sitä itse.

Me voimme tunnistaa synnittömäksi sanotussa Jumalan Pojassa piirteitä, joita emme hyväksyisi jossakussa toisessa tai itsessämme: tylyyttä, suorapuheisuutta, uppiniskaisuutta.

Me voimme viime kädessä syyttää Jumalaa kaikesta, mitä teemme, mitä meille tehdään ja mitä tässä maailmassa tapahtuu. Hänhän on tehnyt maailman ja meidät ihmiset näin hankaliksi ja ristiriitaisiksi.

Meidän ei siis tarvitsekaan siirtää omia vikojamme lähimmäistemme vioiksi, vaan voimme saman tien siirtää epäoikeudenmukaisuutemme ja vihamme ja pettymyksemme Jumalaan. Hän on meidän syntipukkimme ja uhrikaritsamme. Hän kantaa syntimme pois. Kun uskallamme niitä katsella ja ne tunnustaa, saamme kaiken anteeksi.