ja vahvista sitä, mikä vielä on jäljellä, sitä mikä jo oli kuolemaisillaan.” Ilm. 3:2

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Rippikoululeirimme saarnaryhmässä mietittiin, miksi jotkut palvovat muusikkoja kuin juutalaiset Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta. Joku totesi, että musiikki saa tuntemaan, että elää enemmän.

 

Musiikki, kirjallisuus, elokuvat ja taide ylipäätään tarjoaa samaistumiskohteita. Ne antavat nimen ja paikan tunteille ja asioille, jotka vellovat omassa sisimmässä. Ne auttavat jäsentämään asioita ympärillämme.

 

Joistain muusikoista ja muista taiteilijoista tulee kuitenkin idoleja, epäjumalia. Heidän persoonansa tulee tärkeämmäksi kuin asia jota he välittävät.

 

Ensi sunnuntain tekstit varoittavat meitä nukkumasta, ajautumasta yleisen mielipiteen valtavirrassa turtana tajuamatta, kokematta ja elämättä itse. Meitä muistutetaan hetkistä, jolloin olimme hereillä ja tiesimme, missä turvamme on. Meitä kehotetaan tekemään parannus ja elämään nytkin täyttä elämää teeskentelyn sijasta.

 

 

Terveisiä kirjoittajariparilta.