Tänään meitä kutsutaan tutkimaan itseämme. Meitä kehotetaan ajattelemaan, millaisia olimme, kun meidät kutsuttiin Jumalan yhteyteen: meissä ei ollut monta ihmisten silmissä viisasta, ei monta vallankäyttäjää, ei monta hyväsukuista. Ennemminkin saatoimme näyttää hulluilta ja heikoilta, mitättömiltä ja halveksituilta. "Mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin." Jumalan vaikutusta on se, mitä nyt olemme. (1 Kor. 1: 26-31)

Elämme kaksinaista elämää. Toisaalta näytämme sekä omissa että toisten silmissä tyhmiltä ja saamattomilta, toisaalta Jumala juuri tyhmyytemme ja saamattomuutemme kautta osoittaa oman viisautensa ja voimansa. Siksi saamme iloisin ja rohkein mielin tuoda Jumalan eteen kaiken sen, mikä meitä nolottaa ja harmittaa itsessämme ja elämässämme. Tunnustakaamme syntimme yhteen ääneen synnintunnustuksen 710 sanoin:

"Kaikkivaltias Jumala, rakas taivaallinen Isä. Sinä olet luonut meidät kuvaksesi ja tehnyt meistä lapsiasi, jotta eläisimme sinun yhteydessäsi. Tunnustamme edes­säsi, että olemme kääntyneet pois sinusta ja palvoneet luotua enemmän kuin sinua, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaa.

– hiljaisuus

Sinä olet lähettänyt Poikasi Jeesuk­sen Kristuksen eksyneen ihmiskunnan pelasta­jaksi ja palauttanut meidät yhteyteesi. Me olemme kuitenkin monin tavoin torju­neet kutsusi. Olemme kieltäneet syyllisyytemme ja syyttäneet muita. Olemme etsi­neet sovitusta omilla teoillamme ja turvautuneet omiin ajatuksiin ja selittelyihin.

– hiljaisuus

Sinä olet antanut Pyhän Henkesi oppaaksemme, niin että voisimme elää tahtosi mukaan. Me olemme kuitenkin halunneet itse hallita elämäämme ja kulke­neet omia teitämme sinusta välittämättä. Epäusko, ahdistukset ja maalliset huolet ovat vallan­neet sisimpämme.

– hiljaisuus

Rakas taivaallinen Isä, tarvitsemme vapautusta. Älä jätä meitä yksin syyllisyyteemme, vaan anna anteeksi syntimme ja täytä meidät rauhallasi."

Näin sanoo Herra:
»Älä pelkää.
Minä olen lunastanut sinut.
Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun.
Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat,
minun rakkauteni sinuun ei järky
eikä minun rauhanliittoni horju.»