"Yhtäkkiä tulin ajatelleeksi, että olen iankaikkinen ja valtava. Kun ajattelin
näin, sydämeni ja ruumiini kauhistuivat. Tunteet ja aistimukset, jotka
katoavat yhtä nopeasti kuin lihan ja sydämen haavat paranevat, alkoivat
huutaa. Mutta tietoinen älyni riemuitsi.

Tiedät hyvin, että tunteet sitovat ja aistit kahlitsevat. Tiedät kahleiden ja
valheen mitan.
Ruumis ja tunteet kiukuttelevat. Jo vähäinenkin vastamäki saa ne kyselemään
syitä ja seurauksia. Ei minulla selityksiä ole tarjolla, ei kieltä, jota niille
puhua. Yhteenkään tunteiden ja aistimusten kysymykseen en aio vastata,
lopetan niille puhumisen tähän."

                               Risto Ahti kirjassa Ei kukaan